Keskeinen osa Oma linja -tutkimushanketta on peruskouluissa nuorten parissa tehtävä työ. Kouluissa järjestettävien työpajojen ja harjoitusten tarkoituksena on auttaa nuoria löytämään itsevarmuutta ja omat vahvuutensa. Kokeilujen takana on kansalaisjärjestö Walter ry ja kokeilut on suunniteltu yhdessä tutkijoiden kanssa. Kouluyhteistyöstä vastaava Jan Wieland kertoo, millainen on tämän päivän nuoren maailma.

Yhdeksäsluokkalainen on isojen valintojen edessä: mihin haen opiskelemaan, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä? Innostumisen sijaan tulevaisuus aiheuttaa monissa nuorissa ahdistusta.

“Aloitimme Oma linjan työpajat reilu vuosi sitten nuorten kanssa kysymällä konkreettisia kysymyksiä nuorten tulevaisuudesta. Pian huomasimme, että tulevaisuus ahdistaa nuoria. Joidenkin on vaikea tunnistaa omia mahdollisuuksiaan ja miettiä, mihin he voisivat suuntautua”, Jan Wieland kertoo.

Niinpä työpajoissa otettiin askel taaksepäin. Tulevaisuuden suunnitelmien tivaamisen sijaan nuoria autetaan hahmottamaan, missä he ovat hyviä. Työpajat keskittyvät viiteen teemaan: itsetuntemukseen, vaihtoehtojen tuntemiseen, haasteiden voittamiseen, yhteisöllisyyteen ja tavoitteiden asettamiseen.

“Mitä paremmin nuoret tuntevat ja tunnistavat omia vahvuuksiaan, sitä parempia valintoja he voivat tehdä”, Wieland sanoo. Tämä pätee esimerkiksi opiskelupaikan valintaan. Mitä paremmin nuori osaa sen valita, sitä todennäköisemmin hän suorittaa tutkintonsa loppuun ja työllistyy.

Nuorten pitää tunnistaa sisäisen ja ulkoisen motiivin ero

Wielandin mukaan monelle nuorelle suurin juttu on, että he kuulevat jonkun aikuisen hyväksyvät sanat.

“Meidän ohjaajien pitää välillä liioitellun paljon korostaa sitä, että nuori oikeasti on jossain hyvä. Monelta nuorelta puuttuu rohkaiseva tukiverkko kotoa. Silloin perusarkikin voi olla raskasta ja tulevaisuuden suunnittelu tuntuu ahdistavalta ja kaukaiselta.”

Nuoret kokevat paineita sekä ulkoa että oman päänsä sisältä. Yksi tärkeimmistä tehtävistä, jonka nuoret tekevät työpajoissa, on ulkoisten ja sisäisten motiivien listaaminen. Usein nuori ei itse aluksi hahmota, millaiset vaatimukset tulevat ulkoa ja mitkä nuoresta itsestään.

Ulkoapäin tulevat paineet liittyvät Wielandin mukaan useimmin ulkonäköön, yhteishakuun tai arvosanoihin ja rahaan. Näihin nuoria painostaa yleisen yhteiskunnan keskusteluilmapiirin lisäksi esimerkiksi vanhemmat ja kaveripiiri. Yllättävän usein nuoret nimeävät myös harrastamisen ulkoiseksi motiiviksi, sillä valmentajien vaatimukset voivat olla kovia.

“Harjoituksen tarkoituksena on tietenkin saada nuori ymmärtämään, millaisia asioita hän itse haluaa tehdä ja mikä häntä itseään kiinnostaa”, Wieland sanoo.

Oma linja -ohjelma auttaa pysymään koulussa

Oma linja -hankkeen lähtökohtana on, että mitä pidemmälle nuori kouluttautuu, sitä paremmin hän on suojassa syrjäytymiseltä. Tutkimusten mukaan suurimmassa vaarassa pudota työelämän ulkopuolelle ovat ne, joilla on takanaan vain peruskoulu.

Siksi jo peruskouluikäisen on kyettävä tekemään valintoja, jotka auttavat häntä tulevaisuudessa – siis valitsemaan jatkokoulutus, joka kiinnostaa häntä niin paljon, että sen haluaa suorittaa loppuun. Siksi Oma linja -hankkeessa kehitetään Oma linja -ohjelma, joka auttaa nuoria tulevaisuuden valinnoissa.

“Haluamme, että voimme opettaa nuorille myös sinnikkyyttä. Nykymaailman vauhti on niin nopea, että asioita on helppo jättää kesken. Isolla osalla Walter ry:n ohjaajista on huippu-urheilu- tai taidetausta. He vievät nuorille viestiä, että omien unelmien saavuttaminen vaatii sitkeyttä, mutta on mahdollista. Nuorta pitää rohkaista ja tukea unelmoimaan ja antaa hänelle tilaa siihen”, Wieland päättää.

Oma linja -hankkeessa ovat mukana Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), Työterveyslaitos, Jyväskylän yliopisto, Aalto-yliopisto, Walter ry ja yhteistyökoulut.

Huom! Tämän artikkelin sisältö on lainattu suoraan Oma linja -hankkeen kotisivuilta. www.omalinja.fi